Äänestä TEK vaaleissa aikavälillä 13.3.-30.3.2026
Äänestä vaalinumeroa 226 !
Esittelyteksti
Mikko Luomala on ollut vuoden 2020 joulukuusta asti mukana politiikassa. Hän tuli mukaan Kokoomukseen vuoden 2024 heinäkuussa. Mikko ollut Kokoomuksessa noin 1 vuoden 7 kuukautta.
Mikko on hoitanut Espoossa teknisessä lautakunnassa Espoon kriittisen infrastruktuurin ylläpitämistä. Ottanut huomioon asukkaiden toiveet ja välillä ne on pystytty viemään osaksi päätöksentekoa. Suuresta paineesta huolimatta Espoon teknisessä lautakunnassa on onnistuttu säilyttämään kaupungin kunnossa pidon laatu ja haettu tarvittavat säästöt. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta on johdettu parhaiten kaikista hyvinvointialueista.
Mikko on viimeistelemässä väitöskirjaansa Vaasan yliopistolla koskien kyberrikollisuutta. Muutoin Mikko on varsin arkinen hahmo. Mikko on tehnyt paljon töitä opintojensa eteen sekä tehnyt pätkätöitä elämänsä aikana ja ollut yrittäjänä. Mikon työura on koostunut monenlaisista IT-alan ja turvallisuuteen liittyvistä työtehtävistä, jonka lisäksi hän on toiminut tietokonealan yrittäjänä.
"Johtaminen merkitsee, tiedätte kyllä miksi." - 21.1.2025, Mikko Luomala
"Ole se tulevaisuus, jonka haluat muuttuvan todeksi" - 26.2.2026 Mikko Luomala, Albergan kartanossa
TEK vaalitavoitteet - 2026
Tohtoriopiskelijoiden ja väitelleiden tohtoreiden työllistyminen
Suomessa oli tärkeämpi käydä se keskustelu, että miten nyt jo tohtoriksi aikovien ja väitelleiden tohtoroiden työelämään siirtymistä edistetään. Tohtoritutkinto pitää enemmin nähdä jatkokoulutuksessa, joka tuo ihmiselle uusia taitoja. Hän on edelleen maisteri ”omalta” altaan, joka kykenee tieteellisesti tutkimaan.
Tieteen ja yrityksen maailman yhteistyön edistäminen
Suomessa pitää saada yritykset mukaan tieteen tekemiseen. Tämä on yksi keino jolla saadaan heidät näkemään se lisäarvo mitä tieteellinen koulutus ja tutkimus tuo heille. Vain uudistuva organisaatio voi selvitä tässä globaalissa kilpailussa.
Kokonaispolitiikka työelämässä
Työelämässä on lukuisia haasteita ja itse katson, että on tärkeää että harjoitamme kokonaispolitiikkaa työelämää koskevassa päätöksenteossa. Meidän pitää tosiasioiden perusteella käsitellä kaikkia näkökulmia, jotta meillä on toimiva ja elinvoimainen työelämä.
Mikon omat vaalikonevastaukset
Väite1: Yrittäjien asema unohtuu vaalikoneissa
Samaa mieltä
Itse olen vuodesta 2020 huomannut, että vaalikoneissa toistuu samankaltaiset teemat. Mutta siitä olen vakuuttunut, että yrittäjien näkökulma jää vähäiseksi vaalikoneissa. Vaalikoneissa tulee olla yrittäjien näkökulmia työelämästä. Välillä tuntuu siltä, että kun joku perustaa yrityksen niin sitä yhteisöä kohdellaan heti sitten että siellä on valtavat summat rahaa ja kaikkiin vaatimuksiin voidaan suostua.
Väite2: Suomessa käytetään ilmaista harjoittelua palkallisen työnteon jatkeena ja sitä pitää vähentää
Samaa mieltä
Olen tämän havainnut ja pidän tätä suurena epäkohtana, että meillä on muodostunut jo rakenteita jossa korkeakoulun käyneet tekevät ilmaiseksi tai naurettavalla palkka töitä mistä pitäisi maksaa kunnolla. Muistelen että tästä on jopa YLE 2008 tiedottanut. Itse sanon että yliopistoharjoittelijoita ei pidä käyttää ilmaisena työvoimana, kun johtaa siihen että he joutuvat turvautumaan tukijaisiin.
Väite3: Korkeakoulujen laadunhallintaa pitää parantaa
Samaa mieltä
Itse pidän koulutusta tärkeänä, mutta ei hinnalla minä hyvänsä. Suomessa ei pidä laskea koulutuksen tasoa, kun se osuu jo työelämässä olevien tutkintojen arvoon, mutta tutkintoja pitää udistaa siltä osin miten tarpeet muuttuvat. Nykyään alkaa olla jo niin, että korkeakoulututkinnon lisäksi joillakin aloilla kysytään sertifikaatteja, alan pitkää työkokemusta jne niin se kertoo että inflaatiota on tapahtunut.
Väite4: Suomessa pitää rakentaa korkeakoulutusjärjestelmän sisälle työelämä tenure polku
Samaa mieltä
Mikä on koulutuksen idea? Muistelen, että joskus 1800 -luvulla yliopistojen tehtävä oli kouluttaa herrasmiehiä, jotta he voisivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nykyään kun elämme maailmassa jossa yksilöllisyys korostuu ja perinteiset arvot haihtuvat pois, niin koulutuksen rooli näyttää olevan valmistaa ihmisiä tuottaviin töihin. Itse tiedän sen kokemuksesta, että jos korkeakouluharjoittelut ei tehdä oikeaan paikkaan eikä opinnäytetyötä, niin työelämän tenure polku katkeaa tai ei pääse alalle töihin jota haluaa. Lääkäreiden ja oikeustieteilijöiden maailmassa on rakennettu selvä työelämä yhteys sekä tutkimuksen yhteistyö, niin heillä on jo tämä järjestelmä. Tekniikan, kyberturvallisuuden jne aloilla on oltava samanlainen tenure polku, jotta ihmiset eivät pety.
Väite5: Suomessa pitää arvostaa ihmisiä jotka pyrkivät tieteelliseen jatkokoulutukseen
Samaa mieltä
Yliopiston asemaa tieteellisen tutkimuksen tekijänä ei pidä heikentää. Itse en kannata ammatillisen “Professional Doctorate, PD” tutkinnon lisäämisestä ammattikorkeakoulujärjestelmään. Tämä keskustelun voisi kytkeä siihen keskusteluun mikä on ammattikorkeakoulujen paikka Suomessa. Asiaa on käsitelty menneisyydessä teoksessa nimeltä ”Ammattikorkeakoulun paikka : hakijanäkökulma suomalaiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään (2003)” Aikaisemmin ne olivat keino purkaa ylioppilasjonoja, mutta toisin kävin. Tarve korkeakoulutukselle lisääntyi. Samalla hämärtyi se raja, että mikä ero on tieteellisellä koulutuksella ja työelämän lähtöisellä koulutuksella. Nyt sitten sitä halutaan hämärtää lisää. Meidän pitää jatkaa sitä perinnettä, että miten pidämme tutkijakoulutuksen laadukkaana, jotta sillä on arvoa sekä miten jaamme rajalliset resurssit laadukkaan koulutuksen osalta korkeakoulujärjestelmän sisällä. Miten teemme asennemuutoksen, että tohtoreiden kouluttaminen on jatkossa kannattaa, vaikka se vaatii kaikilta osapuolilta myönnytyksiä, että pääsemme win-win tilanteeseen. Tutkijauran edellytyksiä ei pidä heikentää eikä tutkijakoulutuksen käyneiden ihmisten ura mahdollisuuksia.
Väite5: Suomi tarvitsee nettomaksajia ja huippusijoituksia
Samaa mieltä
Se on erittäin tärkeää, että suomalaiset yliopistot ottavat miljoonan luokan hankkeet heille ulkomailta, jos heiltä valmistunut tohtori pystyy ne Suomeen tuomaan ulkomailta. Samalla Suomeen on tärkeää houkutella oikeita huippuosaajia joiden aidot vuositulot ovat esim. 100 000 euron vuosiluokassa. Meillä on jo omasta takaa omia ihmisiä maaperällä, jotka pitää työllistää. Suomalaisten työmoraalia ei pidä romuttaa. Blue collar työt pitää jatkossa olla tarjolla suomalaiselle.
Väite6: Suomen tulee lisätä tohtoritason opiskelun maahanmuuttoa, jos henkilö itse maksaa opintonsa ja mahdolliset muut kulut
Samaa mieltä
Kyllä meidän pitää ottaa tänne tieteelliseksi jatko-opiskelijoiksi ne ihmiset jotka ovat valmiita itsekustantamaan oman elämisen ja maksavat omien tutkimuksien teon kulut. He tuovat tärkeää lisäarvoa Suomen julkiselle sekä yksityiselle taloudelle.
Väite7: Suomen tulee lisätä kandi- ja maisteriopiskelun maahanmuuttoa, jos henkilö itse maksaa opintonsa ja mahdolliset muut kulut
Samaa mieltä
Kyllä meidän pitää ottaa tänne perustutkinto opiskelijoiksi ne ihmiset jotka ovat valmiita itsekustantamaan oman elämisen ja maksavat omien opintojensa kulut. He tuovat tärkeää lisäarvoa Suomen julkiselle sekä yksityiselle taloudelle.
Väite8: Vaikeat päätökset tulee tehdä tosiasioiden perusteella
Samaa mieltä
Itse kannatan tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa ja että asioista katsotaan kokonaisuutena. Se on kokonaispolitiikan idea. Fantasia maailmassa kaikki toiveet voidaan toteuttaa, mutta koska ihmisen aika on rajallinen ja resurssit ovat rajalliset, niin muutokset tapahtuvat välillä vasta pitkällä aikavälillä. Se on tärkeää yrittää edes tehdä oikean suuntaisia päätöksiä, jotka perustuvat silloin parhaaseen tietoon ja tieteelliseen tietoon.
#johtaminenmerkitsee #mikkoluomala #mluomala #tek #kokonaispolitiikka